Pyhäjoen kunta sijaitsee loppupäässä Suomenselän Pyhäjärvestä alkavaa 166 km pitkää Pyhäjokea joka päättyy Pohjanlahteen. Joessa sijaitse useita koskia joita ovat: Hourunkoski, Kupuliskoski, Pyhänkoski, Vääräkoski, Oulaistenkoski, Matkanivankoski, Annosenkoski, Haapakoski, Luonuankoski, Halosenkoski, Venetpalonkoski, Kalliokoski ja Vesikoski. Itse jokea pitkin kuljetettiin aikoinaan tervaa ja uitettiin tukkeja, joki oli myös tunnettu ravuistaan. Joen lopussa sijaitsee Pyhäjoen kunta jossa joki haarautuu voimakkaasti, suurimpien haarojen nimet ovat Etelähaara ja Pohjoishaara. Pyhäjoen nykyinen asukasmäärä on noin 3400 asukasta, kunnan Kokonaispinta-ala on 1 365,31 km² Kyläkeskuksia ovat Etelänkylä, Keskikylä, Liminkakylä, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre ja Yppäri. Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen välissä, molempiin on matkaa noin 30 kilometriä.
Kunnassa asuu 3 200 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,09 km², josta 6,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,9 asukasta/km²

Lyhyt historia

Yhden teorian mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinja (1323) kulki Pyhäjoen kautta silloin kun alue kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Luultavasti yksi rajapyykeistä sijaitsi nykyisin Fennovoiman suunnitteilla olevan Hanhikivi 1 ydinvoimalan lähistöllä. Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän vuonna 1573. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895. Aluksi siihen kuuluivat myös myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana (Venäjä-Ruotsi) pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen, Yppärin ja Viirteen kylissä. Kyseissä taistelussa ottivat yhteen venäläisen eversti Kulnevin ja eversti von Döbelin Uudenmaan ruotsalainen rykmentti. Moninaisten vaiheiden jälkeen von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja.

Hätänumerot Suomi / Emergency numbers Finland
Pelastuslaitos, Poliisi ja Sosiaalipäivystys
Rescue Department, police and social services 112
Myrkytystietokeskus
Poison Information Centre (09) 471977 or (90) / 4711 4711
Meripelastus
Salvage 0294 1000

tiistai 20. elokuuta 2019

Tähkääntyvä kesä

Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,
Kesä on taittumassa kohti syksyä ja lopullinen satoaika lähestyy.
Samanlaista yhtä hankalaa hellekupolia ei tullut kuin viime kesänä, 
täällä kuitenkin kuiva jakso oli hieman liian pitkä.
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,
Vanha kylätie kutsui tekemään tarkastus kierroksen ja hieman poikkesin myös joella.

Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,

Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,

Poikkesin tieltä ja huomasin, että minua tarkkaillaan.
Vaihdoin kuulumiset ja jatkoin matkaa.
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,linnunpelätin,
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki, linnunpelätin,
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,
Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,

Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,

Tähkääntyvä kesä, Pyhäjoki,
Raikasta alkavaa syksyä kaikille.

torstai 7. helmikuuta 2019

Lumi tuli ja arvoitus sukset Erä-Fin

Lunta tulvillaan on raikas talvisää, toisten suru on toisille ilo.

Kuusiston suksitehdas on valmistaja, tehdas toimi vuosina 1948-1984 ensin Orimattilassa ja myöhemmin Hollolan Salpakangaalla. Erä-Fin
Vanhan navetan perukoilla on ollut suksipari joiden merkkiä en tunnistanut.
Googletus ei tuottanut tulosta haulle Erä-Fin ja helpotusta ei tuonut toisessa suksessa oleva venäläinen merkki.
Merkki sai etsimään rajan taakse jääneen Sortavalassa Helylän kylässä sijainneen Oy Helylä tietoja. 
Suomalaisten alunperin 1881 perustama tehdas oli saanut talvi- ja jatkosodan luovutuksen jälkeen uuden nimen Sortavalan huonekalu- ja suksikombinaati
ja valmisti uudella nimellään 8o-luvulla vuosittain 800 000 suksiparia, joista vientiin meni 25 prosenttia. Ei löytynyt sieltäkään suksen tekijää.
Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö -muropaketin mukana tullut pieni rekisterikilpi 60-luvulta
Venäläisen merkin alkuperän sain kuitenkin selvitettyä,  merkki on Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö -muropaketin mukana tullut pieni rekisterikilpi 60-luvulta, rekisterikilpiä oli eri maista ja tämä edusti neuvostoliittolaista rekisterikilpeä. (suksen omistaja on merkillä ilmeisesti vain merkannut suksen omakseen)

Kuusiston suksitehdas on valmistaja, tehdas toimi vuosina 1948-1984 ensin Orimattilassa ja myöhemmin Hollolan Salpakangaalla. Erä-Fin

Niinpä etsintä jatkui soittelin paikasta toiseen, lopuksi ymmärsin soittaa puhelun myös Lahden Hiihtomuseon tutkijalle Suvi Kuismalle. Latumerkit olivat aluksi hukassa ja Erä-Fin ei kilistänyt kelloja, avitin lähettämällä kuvia ja vastaus oli ollut kokoajan silmieni edessä."lukeeko siinä kärkimerkissä mitään?" En ollut huomannut pientä pränttiä ja reilusti kuvaa suurentamalla valmistaja selvisi.
Kuusiston suksitehdas on valmistaja, tehdas toimi vuosina 1948-1984 ensin Orimattilassa ja myöhemmin Hollolan Salpakangaalla. Tehtaan osti silloinen Karhu, uusinta järjestelyissä suksi tuotemerkiksi tällä vuosituhannella harkittiin myös Kuusistoa, Yoko ilmeisesti voitti.

Nyt joku kysyy miksen vain julkaissut kuvaa ja kysynyt mitkä sukset? No tämä pakkaspäivä olisi sujunut tylsemmin ja en olisi tiennyt mitään OY Helylästä ja
keräily rekisterikilvistä.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Lumeton talvi


Ei meinaa talvi oikein tulla, hieman lunta lisää olisi toiveena.